Tänään luen Risto Rasan runoja.

Sitten huoli taas hiipii
vierelle,
nykii hihoista,
ei lähde vaikka kuinka yrittäisi
hätistellä,
vaikka siitä ei oikein edes tiedä
mistä se on.

-Risto Rasa-

Tänään on taas huono päivä. Tulihan tässä taas muutama päivä elettyäkin sellaista "normaalia" hypeä. Pienistä paloista on taas rakentunut muuri. Mä olen kova keräämään paineita, joita en jaksa kantaa. Tänään pitäisi taas illalla olla sosiaalinen ja olenhan mä. Hymyilen ja olen mukava, eikä kukaan huomaa, että se on vain pintaa. Empaattinen ja sympaattinen. Lohtua saan siitä, että on olemassa muitakin ihmisiä, jotka näkevät pimeän puolen.

Taidankin kävellä illalla kotiin läheisen sillan kautta. Sillä sillalla on ennenkin mietitty synkeitä asioita ja elämän lopettamista.

Talvinen silta,
pakkasta,
pimeää,

tuntuu kuin
sillankaiteeseen loppuisi maailma.

-Risto Rasa-