maanantaina, huhtikuuta 17, 2006

Viimeiset kolme yötä olen nähnyt samaa unta. Tai oikeastaan en tiedä onko uni toistoa vai jatkuuko se, miljöö pysyy kuitenkin aina samana. Uni sijoittuu lähitulevaisuuteen, todelliseen betoniviidakkoon, jossa on tapahtunut "jotain". Sähköt ja vesi eivät toimi ja maailma on muutenkin kuin pommin jäljiltä. Ja sitten tässä maailmassa on "niitä", jotain mitä en osaa tarkemmin määritellä, mutta tiedän, että ne eivät halua minulle ainakaan mitään hyvää. Piilottelen pienen ihmisryhmän kanssa puoliksi hajonneissa rakennuksissa, etsimme ruokaa ja vettä, koko ajan varuillamme "niiden" varalta. Välillä joku meistä katoaa.

Kuulostaa lähinnä b-luokan kauhuscifi väännöltä, mutta hassua siinä on se, että unessa mä en pelkää, oikeastaan päinvastoin. Muiden ahdistus ja pelko ei vaikuta minuun. Olen viime öinä nukkunut extra pitkään 10-13 tuntia per yö, koska jokin tuossa maailmassa ja siinä minässä, joka siellä olen, kiehtoo minua. Haluaisin jäädä sinne.

Kerran elämässäni olen nähnyt vastaavanlaista yöstä toiseen jatkuvaa unta. Silloin sain nauttia yli 30 osaa teinihömppää. Toivottavasti tämä jatkuu yhtä kauan.

En tiedä johtuuko pitkistä yöunista vai tuosta auringosta, mutta tänään sain aikaan vaikka mitä. Siivosin ahkerasti monta tuntia, kävin salilla, siivosin lisää, pesin pyykkiä, silitin ym. Moista maanista puuskaa en olekaan saanut aikoihin.

Ei kommentteja: