Meillä on myymälässä (kenkäkauppa) kylttejä, joissa lukee "Kysy lisää kokoja myyjältä". Eräs mies tuli kysymään minulta tänään jotain tiettyä kokoa tiettyyn kenkään. Sanoin, että kaikki kyseisen kengän koot löytyvät hyllystä ja jos siellä ei ole, niin sitten ei ole. Mies katsoi minua ja sanoi:"Niin, vaikka siellä on sellainen kyltti, että kysy myyjältä?". Enpäs taas tiennyt mitä sillekin idiootille olisi pitänyt sanoa. Luulikohan se, että mä muutun kengäksi, jos oikeen osaa kysyä.

Toinen asia on sitten nämä ihmiset, jotka tulevat palauttamaan kenkiä. Näillä on pari minuuttia kävelty autotallin betonilattialla. Siis häh?!? Kengänpohjat ihan kuluneet ja kuka nyt edes kokeilee kenkiä autotallissa?!? Toinen vakio on tää: "Nää on ollu mulla jalassa vaan päivän ja nyt näissä on saumat auki.". Ja kengät näyttää siltä, että niillä on kahlattu kaikki lätäköt ja puskat läpi viimeisen viikon ajan. Uskoo ken tahtoo.

Ja sitten ne lapset... Viime viikolla oli lattialla Marie-keksejä, sipsejä ja juustonaksuja. Muutama huonosti nuoltu jäätelötikku löytyi niin ikään tungettuna kenkään ja karkkipaperit ja suklaiset sormenjäljet, myös kengissä, ovat arkipäivää. Ei mun lapsuudessa ruuan kanssa menty kauppaan. Periaatteessahan, jos asiakas sotkee jonkun kengän esim. suklaalla, hän on velvollinen sen ostamaan. Harvase päivä meillä käy myös aikuisia pahvisine limsa- tai kahvimukeineen eli miksikäs sitä lapsia kieltämään. Mutta toisaalta, meillä ei sentään vielä yksikään lapsi ole pissannut lattialle, niin kuin kirjakaupassa, jossa myös joskus työskentelen.