Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa ratkaisun tekeminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Tosiasiassa ratkaisu ei ole niinkään vaikea, vaan kivulias. Kivuliaan siitä tekee juuri se, että tietää oikean ratkaisun jo, ja tietää, että sen ratkaisun toteuttaminen sattuu. Elämässä on siis kyse vain kivunhallinnasta, ratkaisut itsessään ovat usein selviöitä. Elämä on karuselli, joka tuottaa kipua. Kivusta ei koskaan pääse eroon, sen kanssa on vain opittava elämään.

Aivan, Greyn anatomia. Uusi näkökulma vanhaan asiaan.

Muuten elämä jatkuu vanhalla mallillaan. Päivässä on tunteja liian vähän ja vaa'assa aivan liian isoja numeroita. Mitään ei jaksa ja mikään ei oikeastaan kiinnosta. Jatkuva väsymys saa etsimään energiaa ja mistäs sitä niin helposti löytäisi, kuin sukupolvemme uusimmasta kirosanasta; hiilihydraateista.

Onneksi meillä on Synkkien laulujen maa. Kuka lähtee ajelulle?