perjantaina, maaliskuuta 17, 2006
Heräsin tänään omaan itkuuni. Näin unta, jossa muutama ihminen kertoi minulle kuinka huono olen ja kuinka paljon työtä vaaditaan siihen, että minusta joskus tulisi parempi. Nämä ihmiset ovat oikeassa elämässä tyyppejä, joita tarvitsen, kunnioitan, mutta myös pelkään. Heillä on auktoriteettiä elämässäni. Unessa en jaksanut sanoa vastaan. "En jaksa enää" oli ainoa mitä sain sanotuksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mä vähän pelkään, että se mitä mä nyt olen ei riitä kaikille läheisilleni. Ja sitä paitsi, mua vaivaa vakava luterilainen moraali. Pitkän koulutukseni takia koen olevani jotain velkaa yhteiskunnalle.
Lähetä kommentti