Olenpas taas onnistunut viettämään hiljaiseloa täällä blogissa. On vain viime päivät tuntunu siltä ettei oikeastaan ole mitään asiaa. Elämässä on vain sellainen seesteinen vaihe. Vanhat ongelmat ei varmaankaan ole kadonneet minnekään, mutta jollakin tavalla nyt vain on ollut helpompi hengittää. Uusi työpaikkakin on osoittautunut sangen stressittömäksi ja työilmapiiri hyväksi. Gradu ei ole kamalasti edennyt, mutta kyllä se vielä tästä.

Sivusta olen seuraillut, jopa hiukan huvittuneena, vanhempieni "uutta elämää". Isäni jäi tässä kevät-talvella eläkkeelle ja äiti sitä kautta työttömäksi, maanviljelijöitä kun olivat. Lehmät on nyt poissa ja siellä tuntuu uudet tuulet puhaltavan. Äiti oli hankkinut itselleen osa-aikatyön ja nykyään isänkin saa mukaan jopa kauppaan ruokaostoksille. Nyt uusinta uutta oli autonvaihto, joka kyllä onkin hyvä juttu. Uusi auto on aina turvallisempi, varsinkin kun tuota ikää tulee lisää.

Odotan innolla, että tulisivat täällä käymään Olen nyt yhdeksän vuotta asunut Turussa ja ainoastaan äiti on täällä vieraillut. Isä on kyllä luvannut tulla sitten eläkepäivillään. =) Äidin kanssa suuntaamme varmaankin äidin elämän toiselle "ulkomaanmatkalle" Tallinnaan loppukesästä. Täytyykin muistaa käydä hankkimassa passi, kun entinen meni vanhaksi viime vuoden puolella.