sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006

Juoksin tänään kaikessa rauhassa metsäpolulla, kun kulman takaa kaahasi isokokoinenja hyvin "kiinnostuneen" oloinen koira. Säikähdin ja seisahduin ja jäin odottamaan, että koiran omistaja ilmaantuisi paikalle. Juokseminen kun näytti lähinnä kiihdyttävän koiraa entisestään. Ja tulihan se omistajakin sieltä, lopulta. "Ei meidän musti ole koskaan kenellekään mitään tehnyt" on selitys koiran irtiolemiselle. Vihaisena ja ärsytettynä jatkoin matkaa.

Tämä tapahtuu joka helvetin lenkillä. Anteeksi vain koiranomistajat, mutta miksi koiraa täytyy pitää irti (Huom. laittomasti), jos koiraa ei pysty pitämään hallinnassa ja valvonnan alla. Vaaraa irtioleva koira aiheuttaa kanssaliikkujien lisäksi myös itselleen. Tänään eräskin yliystävällinen kultainen noutaja meinasi suorastaan jäädä alle, kun en kerennyt reagoimaan tarpeeksi nopeasti tervehdyshyökkäykseen.

Vieras koira on aina vieras koira, oli se sitten iso tai pieni. Kaikki karvaiset nelijalkaiset ovat kivoja, mutta kuten eräs ystäväni sanoi: "Koira ei mene rikki koulutuksesta ja vihamielisyyttä vähennetään noudattamalla yhteisiä pelisääntöjä."

Ei kommentteja: