Ihastelin jälleen kerran sanattomana tuomiokirkon arkkitehtuuria. Luento ja kiertokäynti meni hiukan ohi korvien, kun keskityin vaihteeksi vain katselemaan. Kaunis paikka. Rauhallinen. Haluaisin joskus käydä siellä illalla tai yöllä kynttilöiden valossa. Sillä tavalla kuin ihmiset kävivät siellä 500 vuotta sitten, ennen sähkövaloja.

Tuomiokirkon jälkeen siirryttiin maallisempien asioiden pariin baariin kollegojen kanssa. Puhuttiin paljon asioita, purettiin tunteita ja suunniteltiin tulevia. Ilmassa oli kannustusta ja toivoa. Hyvä niin.

Baarista kipittelin miehen kanssa elokuviin. Käytiin katsomassa Yli aidan originaali versiona. Ja kyllähän se iski. Välillä nauroin hervottomana varsinkin Hammylle, ylikierroksilla käyvälle oravalle. Suosittelen. Piristää päivää. Ajatukseni vain harhailivat jälleen kerran. Mietin omiani. Nähtiin muuten hauska traileri. Seuraava "animaatio", joka täytyy nähdä on Happy feet. Mikä voisi ollakaan vetoavampaa kuin lauma joraavia pingviinejä.

Nyt istuksin kotona. Ajatuksissani jälleen kerran. Juon aivan ihanaa Sweet chili teetä ( tai siis ei tämä oikeasti ole teetä, vaan yrttijuomaa). Muutamat kaukaiset ystävät ovat tänään olleet paljon ajatuksissani. Haluaisin osata sanoa heille jotain rakentavaa, tukevaa, mutten osaa.