Ystävä kirjoitti: "Olisi kiva kuulla olevani kaivattu, toivottu ja ainutkertainen." Juuri näin. Vielä mukavampaa olisi jos joku olisi minulle kaivattu, toivottu ja ainutkertainen.

Mies on lähdössä Lappiin vajaaksi viikoksi kavereiden kanssa. Äiti soitti tuossa viikonloppuna ja kajautti puhelimessa iloisesti:"No sinähän voitkin sitten tulla tänne kun jäät ihan yksin kotiin." Nauroin spontaanisti. Äidin ihmettelyyn sanoin, etten todellakaan luovu näistä vapaapäivistä, tulen sitten joskus kun on mies talonvahtina. Ihanaa olla muutama päivä yksin. Saa nukkua X-asennossa sängyssä ja syödä vain sellaisia ruokia kuin huvittaa, siivota vain omat sotkunsa ja tuoda kavereita kylään milloin lystää.

Olisihan se tietysti kiva ikävöidä ja kaivata. Huomaisi, että olisi jotain tunteita jäljellä. Ja kyllähän talo varmaan tuntuukin aluksi tyhjältä ja hiljaiselta ja illat pitkiltä kun ei ole juttukaveria, mutta silloin täytyy miettiä sitä mitä oikeasti kaipaa. Ystävää vai rakastettua vai kämppistä.

Viime päivinä on tuntunut niin tukehduttavalta se ettei asioista puhuta. Mä olen itse niin hyvä välttelemään ja kiertelemään, kun en halua pahoittaa toisen mieltä. En halua sanoa mitään rumaa ja peruuttamatonta. Toisaalta taas seinät tulevat todella lähelle näinkin. Sormuskaan ei enää pysy sormessa. Käppäilin eräänä päivänä kaikessa rauhassa kotona kun yht'äkkiä kilahti. Sormus oli tipahtanut sormestani tuosta vain. Ilmeisesti pakkanen kutistaa sormia vielä entisestäänkin tai sitten joku yrittää sanoa jotain.

Suutahdin tänään salilla. Huomautin eräästä laitteesta, joka oli alkanut toimia mielestäni omituisesti ja häiritsi sykemittariani, jota se ei ollut tehnyt koskaan aikaisemmin vaikka ko. koneella olen varmasti viettänyt kymmeniä tunteja. Valitin siis asiasta ja omistaja lupasi soittaa huoltomiehelle. Tänään hän sitten ilmoitti, että laitteenedustaja oli sanonut että minun sykemittarini sotkee laitteen toimintoja eikä sitä saisi sen kanssa käyttää.. Joopa joo. Ja tämä meni vielä omistajaan täydestä. Huomautin sitten ystävällisesti, että outoa, kun mitään häiriötä ei aikaisemmin ole ollut. Taaskaan en voinut ymmärtää, mutta se ei kai ole mitään uutta.