Viime päivät ovat kuluneet avautumisten merkeissä. Ystäväpiirissä, kotona ja harrastuksissa. Aina en vain jaksa pitää suutani kiinni.

Kiitos ja anteeksi.

Salilla treenaamisesta on ollut tällä viikolla syvältä. Tämä kreikkalainen gigolo kun häiritsee treeniäni jatkuvasti. Menisi vikittelemään salilla notkuvia venakkoja. He eivät muutenkaan tee siellä muuta kuin katsele peiliin, niin heillä on aikaa ja keskittymiskykyä flirttailuun siinä sivussa. Minua EI kiinnosta. Haluan hikoilla mielellään rauhassa.

Hienoa, kaksi rasistista kommenttia samassa bloggauksessa. Mahtaa olla uusi ennätys.

Eilen päiväunilla näin unta pienestä vihreästä kauniista lohikäärmeestä, joka istui hetken kämmenelläni ja lensi sitten pois. Yöllä minua piti sylissään mies todella kaukaa menneisyydestä. Todellinen nuoruuden ensirakkaus. Melkein onnistui pilaamaan elämäni. Lapset ovat niin julmia toisilleen.

Tänään en saanut nukutuksi. Makasin vain sängyllä ja tuijotin katossa pyörivää tuuletinta. Hypnoottista. Varsinkin kyynelten läpi.

Liityin vuoden alussa Livejournalissa yhteisöön, jonka tarkoituksena oli kannustaa yhteisön jäseniä lukemaan 50 kirjaa vuodessa. Olen lukenut jo melkein 20. Tulee tylsä loppuvuosi, kun tuo 50 tulee varmasti täyteen jo reilusti ennen juhannusta.

Tekisi mieli kirjoittaa vielä jotain. Aivot taisivat vain jäätyä tuolla pakkasessa. Kaunis ilma oli kyllä tänään.